Masun koossa ei juuri muutoksia ympärysmitan suhteen ole tullut. Mutta miten minusta tuntuu että masu on tainnut hiukan laskeutua; samalla kun hippunenkin on asemiaan parantanut painamalla päänsä alemmas. Toivon kovasti ettei tarvis enään kauaa tätä pötsiä kasvattaa ja samalla painoa nostattaa. Tuntuu tuo paino nousevan ihan hirveisiin lukemiin taas kerran: mutta toivotaan että olisi turvotusta/nesteitä ja ne jäis sitten laitokselle ja viimestään imetys vois viedä sit loput.
Neuvolassa saa nyt käydä viikon välein ja sekös vasta onkin kivaa. Noh tietääpähän että kaikki on kunnossa. Verenpaineet edelleen mun tapaan matalat 110/58. Sf mitta oli 32.5cm eilen ja sentti oli tullut lisää viikossa. Sain myös tietää että tälläkin kertaa StreptokokkiB on positiivisena elimistössä; tietäen siis sitä että kalvojen puhjettua täytynee kiiruhtaa synnärillä ottamaan antibiootti suoneen. Tämä on minulle jo tuttua puuhaa ja onneksi se on hyvin estettävissä ettei vauvaan sitten synnytyksessä mahdollisesti tartu. Ens viikolla ois sit taas neuvola ja toivon kovasti että viimestään sitten voisi täti tehdä vähän ronskimman sisätutkimuksen, jos vaikka lähtis synnytys käyntiin sillä tavoin kuten kaksi aiempaakin synnytystä.
Hiukan tässä alkaa jännittää että minkä kokoinen vaavi masussa asustelee ja ehtiikö kuinka isoksi kasvaa; toivon todelle että olisi pienempi kuin kuopus joka painoi syntyessään neljä kiloa. Täytynee mainita tästä pienestä pelosta ens viikolla jos on vielä ajankohtaista.
Hiukan tässä alkaa jännittää että minkä kokoinen vaavi masussa asustelee ja ehtiikö kuinka isoksi kasvaa; toivon todelle että olisi pienempi kuin kuopus joka painoi syntyessään neljä kiloa. Täytynee mainita tästä pienestä pelosta ens viikolla jos on vielä ajankohtaista.
Kirjoitukset jääneet vähiin ja tuskin hirveästi tästä aktivoidunkaan. Muutama postaus tässä pitäisi tehdä, mutta hetkinen hetkinen. Ompelukoneetkin odottelee kovasti tuolla keittiönpöydän ääressä käyttäjäänsä.
